Robin Collinsin historiallis-ideaalinen näkemys Aadamista ja Eevasta

Robin Collins
(Wikipedia)
Raamatun syntiin­lankeemus­kertomusta on monin eri tavoin yritetty sovittaa yhteen  sen kanssa, mitä nykytieteen valossa tiedämme ihmisen historiasta. Robin Collinsin näkemystä kutsutaan tässä 'historiallis-ideaaliseksi', 'Historical-Ideal View of Adam and Eve', lyhennettynä 'HI'.

BioLogoksen sivuilla Ted Davis valottaa Robin Collinsin näkemyksiä artikkelisarjassa. Esittelen tässä joitain noista ajatuksista hyvin lyhyesti ja 'vapaana käännöksenä/väännöksenä'. Nämä ovat vain viitteitä, lopussa on linkit alkuperäisiin artikkeleihin.

HI-näkemyksen mukaan ihminen ei ole koskaan ollut paratiisinomaisissa oloissa. Siitä huolimatta Genesiksen lukuja 2-3 pidetään moniulotteisen rikkaina teologisessa mielessä. Paratiisikertomuksen ajatellaan ensinnäkin viestivän meille siitä, mikä ihmisen ja Jumalan suhde ideaalitilassa on. Toisekseen Aadam ja Eeva edustavat 'jokamiestä', kaikkia meitä sekä myös ensimmäistä hominidia tai hominidien ryhmää, joilla oli kyky vapaisiin valintoihin ja tietoisuus itsestään.

Sensijaan että ajateltaisiin syntiinlankeemuksen turmelleen ihmisluonnon perinteisen teologian kuvaamalla tavalla, perisyntinä tai ihmisluonnon konkreettisena muuttumisena,  HI näkemyksessä ajatellaan että esi-isiemme syntiset teot loivat hengellisen ja moraalisen pimeyden, joka 'kietoi' ihmiset synnin vangiksi. Tämän hengellinen side liittyy myös 'taivallisiin hallituksiin ja valtoihin', Ef.6:12, joilla voidaan nähdä yhteyttä ihmisten kulttuuriin ja instituutioihin. Hengelliset siteet ja pimeys periytyvät samalla tavalla kuin kulttuuri - mutta hengellinen puoli toimii kuitenkin omalla tasollaan, vaikkakin nämä eri tasot kietoutuvat toisiinsa.

HI-näkemyksessä ajatellaan myös, että ihminen oli selkeämmin tietoinen Jumalasta ennen noiden hengellisten ja moraalisten siteiden negatiivista kerrannaisvaikutusta aikojen kuluessa, pimeys on lisääntynyt.

Paavalin perisyntiopista puhuttaessa viitataan useimmiten Roomalaiskirjeen viidenteen lukuun. Collins on sitä mieltä, että varsinaisesti Paavali kuvaa kohdassa Room 1:18-32 sitä, miksi olemme synnin siteissä. Ensimmäinen luku luo pohjan koko Roomalaiskirjeelle tässä mielessä.
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi. Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa, nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia. He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.
Collins käsittelee myös kohtaa Room.5:15-19 ja kysyy opettaako Uusi Testamentti siis, että Aadam oli tietty yksilö, joka oli sitten synnin lähde.
Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. - Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
Collins perustelee näkemystä, että meille ei tässä niinkään opeteta sitä, mitä joku Aadam teki, vaan sitä analogiaa joka on Jeesuksen sovitustyön ja syntiinlankeemuksen välillä. Tämä opetus ei ole riippuvainen siitä, oliko Aadam historiallinen henkilö eikä siitä, mitä Paavali Aadamista ajatteli.

Artikkelisarjassa käsitellään myös Collinsin ajatuksia kirjoitusten inspiraation luonteesta ym.

Lähteet:

Evolution and original sin by Robin Collins

Muuta aiheesta:

Were Adam and Eve historical figures?
Interpreting Adam: An Interview with Jack Collins
Evolution and the Historical Fall: What Does Genesis 3 Tell Us about the Origin of Evil?
 

Kommentit